Finnish bibliography on willow.

bibliografi

Uuden kansanedustajan sosiaalistumisesta eduskuntatyöhön : Oulun ja Vaasan vaalipiireistä keväällä 1999 valittujen Suomen Keskustan ensimmäisen kauden kansanedustajien kokemuksia

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Eduskunta on maassamme ainutlaatuinen sosialisaatio- ja toimintaympäristö. Lainsäätäjien joukkoon, periaatteessa ylintä poliittista päätösvaltaa käyttävään elimeen voi päästä ainoastaan vaaleissa äänestäjien antamalla valtakirjalla ja neljäksi vuodeksi kerrallaan. Kansanedustajan työhön sisältyy monenlaisia tehtäviä sekä laaja henkilö- ja sidosryhmäverkosto. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää uuden, ensimmäisen kauden kansanedustajan sosiaalistumista eduskuntatyöhön. Sosiaalistuminen voidaan tutkimuksessa nähdä ikään kuin "sisäänajona" edustajantoimeen. Aihe on laaja ja tutkimuksessa tuodaankin esille joitain sellaisia asioita, jotka liittyvät uuden edustajan sosiaalistumiseen eduskuntatyöhön. Tutkimuksessa tarkastellaan mm. erikoistumista, senioriteettiperiaatetta ja sosiaalisia kontakteja. Tutkimusmetodina on haastattelu. Tutkimuksen empiirinen aineisto koostuu seitsemän kansanedustajan haastattelusta. Haastattelujoukkona on Suomen Keskustan Oulun ja Vaasan vaalipiireistä keväällä 1999 valitut ensimmäisen kauden kansanedustajat. Haastatteluista kaksi tehtiin vuonna 2001 (metodikurssi II:n tutkimusharjoitusta varten) ja pääosa eli viisi haastattelua vuonna 2002. Kaikki haastattelut nauhoitettiin ja ne tehtiin eduskunnassa kunkin kansanedustajan kanssa erikseen, kahden kesken. Lisäksi tutkielmaan otettiin aineistoa lehtiartikkeleista ja kirjoista. Arvostuksen saaminen eduskuntaryhmältä, oman puolueen edustajakollegoilta, voidaan nähdä varsin merkittävänä asiana kansanedustajan poliittisen urakehityksen kannalta. Tähän liittyy uskottavuuden ja sitä kautta arvostuksen saaminen, mihin on puolestaan mahdollista pyrkiä erikoistumisen, asiantuntijaroolin kautta. Voidaankin esittää hypoteesi: sektoriosaamisen ja asiantuntijaroolin avulla kansanedustaja pyrkii saamaan uskottavuutta ja arvonantoa eduskuntaryhmän sisällä ja sitä kautta itselleen yhä merkittävämpiä poliittisia tehtäviä. Senioriteettiperiaate - parlamentaarisen kokemuksen huomioonottaminen tärkeimpiä valiokuntapaikkoja ja tehtäviä täytettäessä - elää edelleen eduskunnassa. Ensimmäisen kauden kansanedustajia senioriteettiperiaate koskettaa luonnollisesti kaikkein eniten. Tilanne helpottuu mahdollisten parlamenttivuosien karttuessa. Kansanedustajan toimen menestyksellinen hoitaminen edellyttää merkittävää sidosryhmäsuhteiden ja kontaktien verkostoa. Osalla edustajista saattaa olla huomattava suhdeverkko jo eduskuntaan tullessaan, osa heistä puolestaan aloittaa suhteiden luomisen jokseenkin "puhtaalta pöydältä". Tämä asia ilmenee jo tämän tutkimuksen haastateltavien kohdalla. Eduskuntatyössä edustajalle syntyy suhteita monin eri tavoin. Keskeisiin tahoihin kuuluvat ne ministeriöt, joihin kunkin edustajan oman valiokunnan asiat liittyvät. Kansanedustajien keskinäisessä sosiaalisessa kanssakäymisessä keskeisiä foorumeita ovat mm. valiokuntaryhmät, eduskunnan harrastustoiminta sekä eduskunnan kahvila. Tässä kontekstissa eduskuntaryhmän ryhmäkokousten merkitys nähtiin eri tavalla. Uusien kansanedustajien eduskuntatyöhön sosiaalistumisen perusjakso näyttäisi kestävän noin pari kolme vuotta. Asiaa on tosin vaikea arvioida tai varsinkaan mitata. Käsite "perusjaksokin" on ainakin osaksi abstrakti, mutta sillä voitaisiin tarkoittaa sitä aikaa, jolloin uusi kansanedustaja oppii ja omaksuu työhönsä liittyvät perusasiat: eduskunnan päätöksenteko- ja toimintamekanismit, perusnormiston ja hänelle on syntynyt tai ainakin syntymässä yhä laajeneva sidosryhmä- ja muu kontaktiverkosto. Sosiaalistumisprosessi kaikkinensa on jatkuva tai ainakin pitkäaikainen prosessi

In Vivo and In Vitro Study of a Polylactide-Fiber-Reinforced β-Tricalcium Phosphate Composite Cage in an Ovine Anterior Cervical Intercorporal Fusion Model

A poly-70L/30DL-lactide (PLA70)–β-tricalcium phosphate (β-TCP) composite implant reinforced by continuous PLA-96L/4D-lactide (PLA96) fibers was designed for in vivo spinal fusion. The pilot study was performed with four sheep, using titanium cage implants as controls. The composite implants failed to direct bone growth as desired, whereas the bone contact and the proper integration were evident with controls 6 months after implantation. Therefore, the PLA70/β-TCP composite matrix material was further analyzed in the in vitro experiment by human and ovine adipose stem cells (hASCs and oASCs). The composites proved to be biocompatible as confirmed by live/dead assay. The proliferation rate of oASCs was higher than that of hASCs at all times during the 28 d culture period. Furthermore, the composites had only a minor osteogenic effect on oASCs, whereas the hASC osteogenesis on PLA70/β-TCP composites was evident. In conclusion, the composite implant material can be applied with hASCs for tissue engineering but not be evaluated in vivo with sheep